tosiaan.
minä oon ruoanlaittajana täysi katastrofi ja tulipaloja sytyttelevä hermoraunio - paitsi jos puhutaan pizzasta. sen jutun mä nimittäin osaan, varmaan ihan siitä syystä, etten ikinä oikeastaan tee mitään muuta ruokaa kun pizzaa ja no, harjoitus tekee mestarin.
...ja koska maailmassa ei ikinä ole liikaarakkautta hyvin tehtyä pizzaa (mikä kyllä on vähän sama asia, kun rakkaus, joten mitäpä sitä suotta yliviivaamaan), jaan tätä tietämystä ilomielin eteenpäin.
kas näin se käy:
minä oon ruoanlaittajana täysi katastrofi ja tulipaloja sytyttelevä hermoraunio - paitsi jos puhutaan pizzasta. sen jutun mä nimittäin osaan, varmaan ihan siitä syystä, etten ikinä oikeastaan tee mitään muuta ruokaa kun pizzaa ja no, harjoitus tekee mestarin.
...ja koska maailmassa ei ikinä ole liikaa
kas näin se käy:
täytepuoleen en puutu, koska sen suhteen on varmaan parasta, että jokainen lähtee taplaamaan omalla tyylillään. mutta jos nyt on joku, jolta ei mielikuvitusta / kokemusta / kumpaakaan irtoa, niin itse oon suosinut täytteinä vuohenjuustoa, itse pannulla paistettuja herkkusieniä, (puna)sipulia, oliiveja, tomaattia, fetaa, rucolaa ja capriksia. ja juustoraastetta ja tomaattikastiketta, tietenkin, oonhan sentään omaperäinen nuori nainen. tomaattikastikkeesta saa muuten parempaa, jos sinne kiskaisee sekaan basilikaa, mustapippuria ja valkosipulia........"täytepuoleen en puutu", no enpä vissiin. hups.

0 kommenttia:
Lähetä kommentti